Motivaation puute

Tässä sitä taas ollaan, kuukauden ennaltamainitsemattoman tauon jälkeen rustailemassa jotain tännekkin. Taukoon on kaksi syytä, joista toisen jokainen voi varmasti arvata: 
1. Kesälomaani on kuulunut paljon muutakin kuin tietokoneella istumista.
2. En ollut ratsastanut tämän viikon tiistaita lukuun ottamatta sitten viime postauksen.

Sanotaanko että motivaatio ratsastamiseen karkasi jonnekkin kauas pois. Ei huvittanut ratsastaa. Ei kiinnostanut, eikä huvittanut. Eilen kuitenkin viimeisellä tunnilla koko kesänä sain pienen motivaation ratsastaakkin joka sitten myös palkittiin!

Saavuin tallille Prinssi toiveena jännittäen pääsisinkö sillä edes viimeistä tuntiani. Arja tuli talliin, ja poni menikin toiselle ratsastajalle, joka ärsytti ja harmitti ihan hulluna, kun syksyllä ratsastaminen saattaa jäädä 1-2 kertaan kahdessa viikossa. Ratsukseni sain tutun ja turvallisen Picasson ja hieman ärsyyntyneenä laitoin ponin ja lähdin tunnille. Aino & Milja tulivat kuvaamaan, kaikki kuvat siis (c) Aino ja Milja, kiitos niistä!

Tunti oli todella hyvä, huomasin niin paljon virheitä kuin oikeinratsastuksiakin. Aloitettiin tekemällä käyntiverkkaa keskihalkaisijoilla ja pysähdyksillä, joissa sai Picasson kanssa olla tarkkana pysähdyksien täsmällisyydessä ja käynnin temmossa. Heti alkuun sain huomata jännittäväni hartijoita ja ristiselkää, ja istuen etukenossa enkä kummallakin istuinluulla. En tiedä mistä tällainen ylävartalon jännittyneisyys ja etukeno on mulle yhtäkkiä ilmestynyt, kun vielä kevättalvella valitin takakenosta?. 

Okei nyt jos joskus saa antaa apua. Kuvat on taas aivan järkyttävän huonolaatuisia verrattuna esim alkukesän tuntien kuviin tms? Onko teillä ollut joskus samaa ongelmaa että kuvat muuttuvat yht'äkkiä ihan rakeisiksi tms? Entä mitä kameroita ja putkia käytätte kuviin, tuleeko niillä hyvälaatuisia kuvia?

Jatkettiin ravissa vapaasti uralla. Koitin tehdä voltteja ympyröitä, hiukan taivutella ja ylläpitää hyvää ravia. Pienen raviverryttelyn jälkeen tultiin ympyrälle, jolla pyrittiin säilyttämään hyvä ravin tempo ja asetus. Itsenäisesti pureuduin samalla asentooni; keskityin pitämään jalat paikallaan suoralla linjalla takaraivosta selän kautta kantapäihin, ja istumaan sopivan suorassa, sekä vaikuttamaan terävällä pohkeella ja pitämään jalat muuten paikallaan. Pitäydyin siis kaikissa pienissä virheissäni. 

Vasempaan P oli aika jäykkä, sitä sai työstää paljon asettumaan ja pitämään hyvää ravia, joka heti ei onnistunutkaan kun poni tuli täysin kuuroksi sisäpohkeelle ja alkoi nojaamaan sitä vasten.

Laukkaa otettiin koko ympyrällä ihan vain koko ajan laukaten ilman kummempia temponmuutoksia tai siirymisiä. Ratsastin Picassoa hitusen pidemmällä ohjalla kuin normaalisti, ja poni toimi oikealle laukassa todella hyvin vaikkakin vielä hiukan jäykkänä. Pidin ajatusta myös siinä etten lähtisi nojaamaan eteen, jossa kai myös sitten onnistuin!

Laukkaa otettiin aika pitkä aika jonka jälkeen tultiin ympyrällä vielä vasempaan. Tässä P alkoi rentoutumaan ja asettumaan, sekä olemaan todella miellyttävä ratsastaa. Kun sai rennon ja hyvän käden ja tuntuman poniin alkoi P myös palkita ja liikkui todella yllättävän rennosti muutamia pätkiä. Huomatessani että Picasso alkoi hakea hiukan rennompaa työskentelytapaa tuli kuin kulman takaa liian kova käsi jolloin sitä sai taas jonkin aikaa työstää.

Ehkä ponikin silti siis tykkäsi kun pärski tyytyväisenä venyttäen kaulaa välillä. Yllätyin ehkä hieman miten usein aika jäykästä ponista kuoriutui jo vähän kouluratsastuksessakin miellyttävä ratsastaa! Tultiin laukkaa myös vasempaan, jossa P oli huonompi kun toiseen suuntaan. Hyviin pätkiin kuitenkin lopetettiin tunti.

Kädet. Ei ei ei....

...ja etukeno ei ei ei. Tämä tuli esiin heti kun alkoi keventää. Minne katosi suora istunta?

 Tultiin 'pidemmän ohjan loppuravien' lisäksi vielä ravi-stoppi-ravi siirtymisiä, jotka kerta kerralla onnistuivat paremmin. Olin itseasiassa tosi tyytyväinen Picassoon, sillä sitä kun aikansa sai tunnille ja tutustui ponin käyttöohjeisiin, sai esiin oikein mukavan - myös - kouluponin, hah! Ehdottomasti yksi parhaista tunneista mitä tällä ponilla olen mennyt!

Jääköön blogi vielä loppukesäksi lomalle. Tulevat kaksi viimeistä lomaviikkoa aijon ottaa täysillä nauttien, eikä aikaa tule varattua blogille. Sen verran kuitenkin sanon että lomalta palatessani tulee seuraava postaus kertomaan luultavastikkin tulevasta syksystä. Ehkä se motivaatio sieltä vielä blogiinkin palaa...

Maastoilua & Siirtymisiä

Eilen menin tunnilla Picassolla, olisi kiva päästä menemään Prinssilläkin, ja ensi kerralla haluaisin todella päästä Prinssin selkään sillä se onkin viimeinen kesätuntini ja syksyllä minulla ei ole vakipaikkaa missään ja saatan käydä myös uudella yrittäjällä muutaman kerran = en ole syksyn ratsastustilanteesta vielä ollenkaan perillä. 

Tunnin ajaksi oli luvattu ukkosta, mutta jyristä alkoi onneksi vasta tunnin lopuksi, ja sataa kunnolla vasta seuraavan tunnin aikana, joten päästiin ratsastamaan kentällä ja hyvällä säällä. Kuvaajaa ei ollut joten laitan postaukseen vanhoja kuvia viimeiseltä tunnilta Horsefortella, jotka ovat c Nella!

Tunnin aluksi mentiin n. 20 minuutin maasto. Aluksi käveltiin ihan tuttuja reittejä ja Arja (joka piti meille poikkeuksellisesti tunnin, tallin omistaja) selitti samalla hevosten järjestyksestä ja sen merkityksestä. Picasso koitti repiä aina milloin mistäkin oksia mukaansa ja jäätiin aina välissä hiukan jälkeen edellä menevistä poneista Tikusta ja Prinssistä. Poikettiin vanhoilta tutuilta poluilta hiukan pidemmälle reitille, ja alettiin ravata ylämäkeä. Picasso oli ihan innoissaan ja väliin taisi tulla vähän laukkaakin. Mäen päällä tehtiin  u käännös ja ravattiin mäki alaskin. P hörisi ihan innoissaan, taisi olla aika kivaa, ja vaihtelua 'tavalliselle' kenttätuuppailulle! :D

Kentällä alettiin heti ravailemaan ja tekemään todella simppeliä volttitehtävää jossa tehtiin kaksi volttia toiselle pitkälle sivulle kavalettien ympäri. Picasso oli oikein vireä maaston jäljiltä, mutta oli silti mukava ja helppo ratsastaa ravivolttitehtävässä. P asettui hyvin ja muutenkin sujui ihan mukavasti vaikka aina toisella voltilla lähdettiin kummasti ajautumaan ulos. Tehtävään  lisättiin volttien jälkeen laukkaa, jota Picasso alkoi ennakoimaan ja nostosta tuli hutiloitu. 

Tultiin vielä yksitellen voltit laukassa, jonka jälkeen otettiin jalustimet kaulalle ja tultiin ravivoltteja kummallakin pitkällä sivulla. Huomasin että olin ollut koko tunnin todella etukenoinen ja lähdin istuntaani fixaamaan tässä enemmän istuinluideni päälle ja sain etukenon pois. Hassua että nyt nojasin nyt eteen kun yleensä valitan aina siitä että nojaan liikaa taakse.

Tultiin aika vähän pelkkää ravia, kunnes tultiin taas yksitellen: aluksi käynnissä pitkän sivun kulma, sitten ravi, ja ravista laukka. Taas tuli ongelmia: huomasin täysin matkustelevani ja istuvani selässä ilman minkäännäköistä hallintaa ja yhteistyötä hevosen kanssa, siihen asti kunnes Arja karjaisi että jos haluan siirtää hevosen ravista käyntiin niin minun pitää pidättää ohjilla. Ja karjaisi siksi että vaikka yhteistyömme ei siinä vaiheessa pelannut niin en tehnyt mitään sen eteen. Kerrankin havahduin ja aloin ratsastaa, ja siirtymisistä tuli kerta kerralta hallitumpia. Tultiin vielä käynti-laukka- ja pysähdys-laukkasiirytmisiä jotka sujuivatkin jo hyvin ja sain pidätteet läpi. 

Ravailtiin pitkin ohjin vielä uraa, Picasso hörisi tyytyväisenä, taisi silläkin olla loppujenlopuksi ihan kivaa, varsinkin maasto-osuus..! Itseasiassa oli näinkin simppelit tehtävät vaihteeksi kivaa, kun en ihan mikään huipputason ratsastaja ole niin huomasin tällaisissa tehtävissä paljon virheitä. Sen lisäksi oli ihan fine keskittyä pelkkiin laukannostoihin, huomasin monta asiaa jotka olen ennen tehnyt väärin tai jättänyt huomaamatta ihan vain laukkaa nostaessani, joka kuullostaa ehkä vähän urpolta mutta niin kuitenkin :P Hassua silti että vaikka nämä tehtävät on mennyt yleensä niin hyvin, niin yhtäkkiä alkoi vain virheitä kasaantumaan.

Tunnilla tuntui että kaikki meni ihan päin mäntyä mutta ehkä näin nyt ajatellessa se menikin ihan ok'sti.

Mitä piditte?